TÄTÄ OLTIIN ODOTETTU OIKEASTAAN KOKO NIXUN "AJOURAN".

VIHDOINKIN AUTOSSA EI OLLUT YLIPAINOA!!!

Kisaa olitiin todella odotettu, varsinkin loppukaudesta huomasi helposti, että Nixun ajatukset oli jo Rotax Max -luokassa. Vielä Lappeenrannassa Rotax Max Junior -luokan kilpailussa auto painoi 151.7 kiloa, kun minipaino luokassa on 145 kiloa, melkein kahdeksan kiloa ylipainoa. Nyt luokan minipaino on 165 kiloa, autoon lisättiin yhdeksen kiloa lyijyä ja VIHDOINKIN TANKKI ON TÄYNNÄ.

Kisaviikon sunnuntaina käytiin Vihdissä ensimmäistä kertaa testaamassa Rotax Maxia, ei osunut vielä "käteen". Mutta keskiviikkona teimme uuden yrityksen Malmille ja alkoi rokata. Mekaanikko oli tiistai-iltana irroittanut taka-akselin ja laittanut takaisin keskilaakerin, tuolla muutoksella saatiin taakse mukavasti pitoa. Nyt kun autossa on lyijyä, etupäähän saatiin pitoa siirtämällä osa lyijystä eteen. Samoin Mäkisen Jykältä saatiin takaisin normaalit takanavat. Suuttimet osoittautui, että luuloistamme huolimatta ovat samat tai korkeintaan hiukan isommat kuin Junior -luokassa. Malmilla 158 suutin toimi loistavasti.

Vaikka Nixu "vonkui" päästä ajamaan jo torstaina, "manager" päätti, että paikalle mennään vasta perjantaina.

Santun isä Teppo oli luvannut huolehtia mekaanikon toimista, nyt olisi kerrankin mekaanikko varmasti osaava!

Koska säätiedoitukset lupailivat vielä myöhään torstai-iltana perjantaiksi sadetta, Poriin ei lähdetty kovin aikaisin. Perillä olimme hiukan ennen puoltapäivää.

Nixu oli heti ensimmäisestä vedosta alkaen nopea, ensimmäisessä ajossa syntyi aika 50.8 s. Päivän aikana kokeiltiin kasvattaa suuntinta (huononi) sekä illan viimeisessä vedossa pitkiä napoja kun Nixu kertoi, etä auto muuten oli hyvä, mutta nopeassa mutkassa perä meinasi lähteä alta pois. Pitkät navat heikensivät aikaa, syntyi päivän huonoin aika 51.1.

Kone "rokkasi" mahtavasti, ratas oli 83 (jonka suuruutta moni ihmetteli), ilmanpaina 1003 hpa, lämpötila 12,5 astetta, kastepiste 12,5 astetta, suhteellisnen hevosvoima 102.8.

Nixu oli warmup:n seitsemäs ajalla 51.4 (eli heikoin aika Porissa), kertoen auton puskevan. Olimme laskeneet, että suhteellinen hevosvoima oli noussut perjantain 102.8 jopa 106.8:aan ja olimme nostaneet suuttimen 162:een, aiheuttaen että kierroksia puuttui koneesta. Lämpötila 4, ilmanpaina 1018, kastepiste 12,5.

Teppo päätti, että mennään yhä pitkillä navoilla, mutta levitetään hieman keulaa (kolmeen prikkaan). Ilmapaine nousi yhä, mutta samoin lämpötila. Suhteellinen hevovoima laski pysyi yhä samassa 106.6 (ilmanpane 1019 hPa, kastepiste 12,5, lämpötila 7). Suuttimeksi tiputettiin 160.

Nixu ajoi aika-ajon hienosti ollen ajalla 50.4 aika-ajon viiden vain 0.034 sekuntia toiseen sijaan!

Aika-ajon nopeimmalle Jari Huttuselle Nixu jäi 0.264 sekuntia.

LOISTAVA VETO!

Pudotimme takaratas tässä erässä yhdellä piikillä 83 -> 82), koska oletimme kumin määrän ja sen myötä pidon lisääntyneen.

Nixu nousi heti lähdössä neljänneksi ja piti paikkansa koko 17 kierroksen ajan vaikka Jeremias Leppänen ahdisteli vahvasti, ajaen koko ajan takakontissa. Nixun aika 50.5, mutta valitteli, että varsinkin Martin mutkan jälkeen auto "junnaa" pitkään 7000 rpm kierroksilla ennenkuin kiihtyy. Suhteellinen hevosvoima oli pudonnut 105.2 (ilmapaine 1019, kastepiste 12,5, lämpötila 11).

Hieno ajo Nixulta.

Ajon jälkeen pähkäilimme Tepon kanssa mikä esti kierrosten nousisen?
Pähkäilimme neulan korkeutta sekä mahdollista kytkin ongelmaa.

Mutta sitten käväisin Laihon Miikan ja Joni isän juttusilla. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: Miika kärsi samasta, joko bensapumppuun johtavat letkut vuotivat tai sitten vika bensapumpun kalvoissa.
On se GURU!
Vaihdoimme nuo tietysti finaaliin.

Kisaan lähdettäessä tunnelmat olivat hieman ristiriitaiset. Oulun kisan jälkeen oli ajettu vain kaksi kerta, johtuen Nixun ja Nixun äidin viikon lomamatkasta Espanjaan ja toisen viikon vietosta mummolassa. Nixun into oli myös hieman laskenut, erityisesti Oulun 8,5 kg ylipainon vuoksi (Helsingissä vaaka taarattu ja ylipainoa vain kuusi kiloa). Treenien ja keskiviikon Keimola Cupin ajon pohjalta tiedettiin: JOS olisi hellettä yli 25 astetta, ylipaino rankaisisi "tahma"pidon vuoksi rankasti. JOS taas sataisi, voisi sanoa, että "vain taivas olisi rajana", olihan Nixu voittanut sateessa kesäkuun alussa Keimola Cupin suvereeniin tyyliin. Viikonloppu oli päätetty viedä läpi minimaalisella budjetilla, eli mm. ei uusia renkaita harjoituspäivänä. Nixu myös loukkasi selkänsä (venähdys?) lenkillä maanataina, se huoletti hieman.

Keskiviikkona osallistuttiin Keimola Cupiin, kisa helteinen. Nixu ajoi hienosti kuudenneksi, vaikka finaalissa vauhtia haittasi kovasti löystynyt takarengas. Mekaanikko sai satinkutia!

Torstaina ajot aloitettiin kahden aikaan, kuskin herättyä puoli yhdeltä reippaan 12,5 h "yöunien" jälkeen. Sää jatkui helteisenä ja tiesimme, että helteessä ei olisi paljoa tehtävissä. Alle laitettiin "melko hyväkuntoiset" renkaat ja Nixun vauhti kohtalaisen hyvää. Renkaat kuitenkin menettivät jo kahden vedon jälkeen parhaan pitonsa ja aika ei enää parantunut. Päivän parhaaksi ajaksi jäi 50.1.

Selkä oli kipeytynyt eilisestä entisestään, buranaa taas kului. Viikonlopun jälkeen täytyy käydä tutkituttamassa selkää, ettei siellä ole vakavampaa ongelmaa. Tällä päivälle oltiin varattu enemmän rungonsäätöä, mutta selän kipeytymisen vuoksi päätettiin ajot pitää minimaalisena. Radalle tultiin puoli kaksi ja Nixu ajoi eilisillä renkailla muutaman ajon. Auto ei ollut ihan Nixun mieleinen, takapää oli liukas. Autoa yrittiin muuttaa mm. kaventamalla etupää aivan kapeaksi ja tukivarret nostettiin ohjausputkessa ylös, jotta auto kääntyisi paremmin. Toivoimme, että uusilla renkailla takapäässä olisi lisää pitoa...
Aika oli kuitenkin sama kuin eilen eli 50.1. Se antoi hieman toivoa, kärkeä jäljessä oltiin n. 0.5 s, jonka pitäisi olla uusilla renkailla kiinniotettavissa.

Kisapäivä alkoi luvatusti epävakaisena. Olo oli hieman toiveikas, kun sade alkoi  ajaessamme kisapaikalle.

Nixu ajoi warmupissa vain muutaman kierroksen testaten, että kaikki toimii. Silti 9.

Sade oli loppunut, mutta rata oli yhä märkä. Nixulla oli arpaonnea ja hän pääsi jälkimmäiseen aika-ajoryhmään. Heti toisella kierroksella hän ajoi viidenneksi nopeimman ajan ja mekaanikko oli ihan varma, kuten muutama muukin seuraaja, että nyt tulee reilut pohja. Mutta Nixun konseptit hieman hajosivat. Hän ei löytänyt missään vaiheessa hyvää rakoa. Nixun mukaan viimeisellä kierroksella oli tulossa todella hyvä aika, mutta hän ajoi kolmanneksi viimeisen mutkan pitkäksi.

Ehkä ajoon tuli tuon jo toisella kierroksella tulleen hyvän ajan vuoksi hieman liikaa yliyritystä.

Rata oli edelleen kostea ja kaikki erään osallistuvat lähtivät liikkeelle yhä saderenkain. Nixu nousi heti lähdössä kolmanneksi ja Jessen takarenkaan irtoamisen vuoksi nousi toiseksi. Nixu kertoi varmistelleensa vain lopussa kun näki, ettei saa Miikaa kiinni. Rengaspaine oli lähdössä 1.1 baria joka oli hieman lopussa liikaa. Erän kolmanneksi nopein kierrosaika.

Rata alkoi nyt kuivaa jo kovasti. Mekaanikko yritti ehdotella jo Nixulle kuivankelin renkaita? Nixu ei halunnut. Mekaanikko sai kuskin puhuttua ympäri, että lähdettäisiin ainakin erittäin pienillä paineilla (muistista YHÄ Vihdin kuivuva rata). Paineet mekaanikko laittoi 0.8 bar (Nixu olisi halunnut 0.9). Nixu piti lähdössä paikkansa kolmantena, mutta kolmannella kierroksella Pihlajikon Henri tuli ohitse. Auto oli kuulemma koko ajan liukas sekä edestä ja takaa, paineet jäivät liian pieniksi, rata ei kuivunut edelleenkään odotetulla tavalla. Silti Nixulle erän toiseksi nopein kierrosaika, kierroksella yhdeksän, joten paineet ei kovin väärässä.

Juuri ennen prefinaalia tuli sadekuuro. Auto oli ehditty juuri laittaa täysiin kuivankelin säätöihin ja sadekuuron tullessa ehdittiin vaihtaa vain saderatas (83 piikkiä) ja saderenkaat alle.
Lähdössä Nixu tippui kuudenneksi, mutta ohitti toisella kierroksella Nyyssösen Tuomaksen ja Erno Pihtjöen. Nixulle erän neljänneksi nopein kierrosaika.

Mekaanikko oli unohtanut startata auton suuttimen vaihdon jälkeen. Nixu ei saanut heti autoa käyntiin ja hieman hätääntyi ja kasteli tulpan niin, että auto eii käynistynyt ollenkaan. Mekaanikko juoksi auton kanssa varikolle, putsasi tulpan ja pumppasi liian bensat ulos. Mekaanikon saapuessa paikalle, Nixu oli hävinnyt jonnekin ja kun ilmaantui, ehti ajaa vain yhden kierroksen.

Jos eilen oli ollut hieman onnea aika-ajoerässä, nyt ei. Nixu joutui ensimmäiseen aika-ajoerään ja radassa oli edelllisen päivän sateiden jäljiltä edellleen heikko pito. Nixu tuli vielä pois ennen aika-ajon päättymistä yhdeksännellä kierroksella kun olisi pitänyt tahkota aivan loppuun asti.  Tuon aika-ajoryhmän kuljettajat käytännössä kaikki tekivät nopeimman kierroksensa viimeisellä kierroksella. Pensalan Sami opasti, että sateen jäljiltä pitää odottaa usea kierros muiden kilpailijoiden kiertäessä rataa ja mennä mukaan vasta viimeisille kierroksille. Hyvä oppi, mutta hieman liian myöhään....

Nixu huomasi lähtöruudussa, että kaasu jäi kokonaan päälle. Mekaanikko oli unohtanut puhdistaa eilisen sateen jäljiltä kaasuvaijerin kuoren ja nyt kaasu jumitti päälle. Vaijerikuoreen ruiskuteltiin WD:tä ja ennenkuin varsinainen mekaanikko tajusi, Melkkilän Mikko oli kiristänyt myös kaasuvaijeria. Lämmittelykierroksella Nixu jäi heti radan varteen. Mekanikko tajusi HETI, että kaasuvaijeri petti, koska vaijeri ei ollut ottanut enää stoppariin. Nixun äiti "ripitti" mekaanikkoa katsomon edessä.

Nixu nousi lähdössä heti kahdeksanneksi ja piti tuon paikkansa erän loppuun asti. Ajo näytti erässä hyvältä.

Ensimmäisen erän keskeytyksen vuoksi, lähtöpaikka prefinaaliin oli kaukana. Nixu nousi lähdössä heti viisi sijaa ja ajon aikana vielä kaksi. Ajo näytti erässä edelleen hyvältä.

Viikonlopun parasta antia oli Nixun ajo märällä, vaikka ei sateisella radalla. Nixu selätti nyt kuivuvan radan, joka on ollut usein hänelle ongelmallinen.

Sunnuntain vauhti oli odotettua, Nixun lataus oli hyvä, nousten kuitenkin vaikeuksin jälkeen yllöspäin.

Mekaanikko oli sunnuntaina UMPISURKEA. Kaasuvaijerin kuoren puhdistamattomuus aiheutti vaijerin katkeamisen ja erän keskeytyksen. Takarenkaan löystyminen oli anteeksiantamatonta, toisen kerran finaalissa viiden päivän sisään.

Rippileirillä oli ajo hieman kadonnut ja havaittiin myös, että taka-akseli oli ollut kiero (todennäköisesti pitkään jo Joensuun kisojen kolhuissa). Keimola Cup III-osakilpailu sujui kuitenkin hyvin (sijoitus kolmas) ja ehdimme käydä ajamassa yhden treenipäivän Vihdissä, tutulla kotiradalla ja meno näytti hyvältä. Vihdissä olitiin testattu penkin siirtoa taaksepäin, Nixu oli taas kasvanut pituutta keväästä ja penkki oli aikaisemmin hankala istua. Penkin uusi paikka vaikutti hyvältä, Nixu tykkäsi, auto ei ollut enää niin yliohjaava, myös huomattavasti rauhallisempi.
Tiesimme  edellisvuosien kokemuksesta, että yleensä keskellä kesää meillä on yleensä vaikeuksia, johtuen pääasiassa siitä, että kuumalla syntyy erittäin kova pito ja lisääntynyt pito taas rankaisee ylipainosta, jota autossamme on 6 - 6.5  kiloa.
Tallipäällikkö oli mm. viime kesän Töysän hellekisoista oppinut (jossa taisimme väsähtää molemmat), että teema Oulussa tulisi olemaan "Less is more" elikkä tarkoitus oli antaa Nixunkin ajaa harjoituksissa vähemmän, mutta hyväkuntoisilla renkailla. Mekaanikkoa oli tarkoitus säästää, sillä olimme päättäneet, että ajamme vain ja ainoastaan yhdellä koneella ja yhdellä kaasuttimella. Eli ei turhaa "hötkyämistä"

Keskiviikkona lähdimme klo 10 ajelemaan Ouluun, jonne saavuimme klo 17 maissa ja aloimme pystyttää telttaa. Nixu vonkui päästä mukaan juuri saapumishetkellä käynnistyneeseen Lappi Cupiin. Lupaa ei hellinnyt.

Torstai aamuna aloitettiin syksyllä roskislavalta löydetyillä renkailla. Nixu tykkäsi heti Oulun radasta ja aika ensimmäisessä vedossa oli heti 46,5 (joka lopulta oli vain yhden sekunnin hitaampi kuin sunnuintain aika-ajossa). Harmillisesti päivän kolmannessa vedossa osui joku Oulun pomppuisen radan töyssy kylkeen (vaikka koko aamupäivän lisäsimme toppauksisa penkkiin, jotta istuisi kuin hansikas).
Iltapäivän kahteen viimeiseen vetoon laitettiin alle ihan uudet renkaat, koska kaikki muut renkaat oli aivan loppu. Ongelmia oli heti, uudet renkaat lisäsivät pitoa entisestä ja meno oli kovin pomppivan näköistä.
Uusilla renkailla aika oli heti 46.0.

Nixu oli syönyt heti eilisestä lähtien buranaa kyljen lisäkipeytymisen estämiseksi. Ajoja ajettin päivän aikana vain neljä, auto tuntui Nixusta melko mukavalta varsinkin kun pitoa yritettiin kadottaa penkin lisätukia lisää kiristelemällä, lisäämällä käyttöön sivujäykistin. Nixu viettikin päivästä muutaman tunnin Santun kanssa uimassa, mekaanikko ehti sinä aikana valmistautua lauantain kilpailupäivään (mm. kilpailurenkaiden vaihdolla). Päivän nopeimmaksi ajaksi jäi 45.9.

Kerrankin ilmoittautumisen ja katsastuksen jälkeen AJOISSA hotellille lepäämään ja keskittymään viikonlopun kilpailuja varten.

Kisapäivä alkoi luvatusti samanlaisena kuin harjoituspäivät eli kuumana.
Lauantai kisapäivä oli tarkoitus ottaa erittäin varovast, varsinkin lähdöt. Nixulle on sattunut "kumman" paljon "The Situationeita" eli sattunut ja tapahtunut, nyt tarkoitus oli ajaa erittäin rauhallisesti.

Nixu ajoi warmupissa vain muutaman kierroksen testaten, että kaikki toimii. Kuumaa päivää varten säästeltiin, jotta ei tulisi väsy...

Aika-ajo ei ihan onnistunut odotetulla tavalla. Syynä lienee ollut se, että ilmanpaineet renkaissa jäi hiukan liian pieniksi. Käytimme ensimmäistä kertaa uusia matalan ilmantilan vanteita (eli vanteita, joissa vanne täyttää rengasta enemmän ja sen vuoksi ilmaa renkaassa on vähemmän, pitäisi auttaa siihen, että rengas ei lämpene niin paljon, sillä ilmahan renkaassa lämpenee). Koska meillä ei ole harjoituksissa käytössä vastaavanlaisia vanteita, arvausimme lähtöpaineiksi hiukan liian alhaiset, ei todellakaan lämminnyt kuten normaalisti. Liian pienestä ilmanpaineesta kertoi myös se, että nopein aika tuli vasta yhdeksännellä kierroksella.

Nixu valitteli myös, että kaksi hänen parasta kierrostaan meni pilalle Pihlajikon Henrin takia, joka jäähdyttäessään välillä renkaita ei siirtynyt ajolinjalta (kuten kaikki muut jäähdyttäessään).

Aika-ajosta tullessa huomattiin, että VAAKAA EI OLLUT TAARATTU (vaikka kilpailunjohtajalta "tallipäällikkö" oli pyytänyt jo perjantaina, että vaaka tarkistettaisiin, että se näyttää oikein, tuo taaramis oikeus on kilpailijan perusoikeus). Vaaka näytti 153,5 kiloa eli normaalia 6-6.5 kilon ylipainon sijasta ylipainoa oli 8,5 kiloa.
Voi sanoa, että tuohon vaakaan kaatui sitten Oulun viikonloppu. Nuo loppupään ylikilot vaikuttaa rajusti, jopa enemmän kuin 0.1 s / 1 kg.

Nixu nousi lähdössä pari sijaa ja ajoi hyvin.

Eritäin varovainen lähtö, jonka vuoksi Nixu putosi muutaman pykälän, mutta nousi lopussa muutaman sijoituksen.

Nyt hyvä lähtö ja Nixu nousi ensimmäisessä mutkassa pari sijoitusta. Sitten toisessa mutkassa tultiin erittäin kovaa takaa (taisi olla Juutin Sara?, no ei väliä). Nixu melkein pysähtyi, mutta pääsi jatkamaan kuitenkin matkaa. Mekaanikosta matkanteko näytti todella vaikealta, auto ei näyttänyt kääntyvän yhtään mutkiin. Nixu tippui sijoituksia reiilusti ja mekaanikko oli nyt ihan varma, että koko etupää olisi solmussa? Ihmeellisesti vauhti kuitenkin nousi pikkuhiljaa. Nixun tultua maaliin selvisi syy vaikealle näyttäneeseen ajoon. Toisen mutkan kolarissa oli etuponttooni vääntynyt osin auton alle. Vasta kun muovi kului pois, autos alko kääntyä mutkiin, ei nyt ihan lopussakaan kunnolla.
Jälleeen "The Situation", mutta ei todellakaan Nixun syytä.

Warm-upissa jälleen vain muutama kierros, varsinkin kuin Nixu oli sunnuntaina ensimmäisessä aika-ajoryhmässä, aikaa aika-ajoon oli vain 25 min.

Tallipäällikkö pyysi Nixua keskittymään erityisesti aika-ajon kolmanteen ja neljänteen kierrokseen, koska lauantaina paras aika oli tullut vasta yhdeksännellä kierroksella. Nyt osasimme lisätä myös riittävästi ilmaa uusiin matalan ilmatilan vanteisiin. Ilmanpaineet takana 0.62, edessä 0.67 baria.

Ja sitten räsähti. Nixu ajoi kolmannella kierroksella ajan 45.5, joka oli tuon aika-ajo erän kolmanneksi nopein aika, vain 0.2 s erän nopeimman Miika Laihon ajasta.
Voi sanoa helposti, että oli Nixun "uran" toiseksi paras aika-ajo (paras lienee edelleen se Etelä-Suomen aluemestaruuskilpailu Vihdissä, jossa hän ajoi paalulle ilman, että toisessa jarrupalassa oli pintaa, jarrutaen vain etupyörillä).

8.5 kilon ylipainolla LOISTAVA SUORITUS.

Nixu jäi lopulta ajallaan 0.1 sekuntia aika-ajon neljännestä paikasta.

Varovainen lähtöä, helpon näköistä ajoa. Tarkka sijoitus ei enää tiedossa ;). Nixu valitteli suoravauhdin puutetta, moottori poksui jo hyvissä ajoin suoralla.

Jälleen varovainen lähtö, helpon näköistä ajoa. Tarkka sijoitus ei enää tiedossa ;). Erään kasvatettu pääsuutin ei anakaan lisännyt suoravauhtia, päätettiinkin palata takaisin.

Tallipäällikkö pyysi ottamaan hieman rohkeampia lähtöjä, nyt Nixu vastoin tapojaan tippui lähdöissä kun normaalisti nousee muutaman sijoituksen. Lähtö onnistuikin hyvin, mutta sitten toisessa mutkassa Taavitsaisen Teemu törmäsin "johonkin". Nixu tippui väistäessään kolarointia useita sijoja ja aloitti taas niin normaalin takaa-ajon. Ajo näytti todella hyvältä ja näytti hetken, että hän olisi saavuttanut edellään vain kahden sekunnin verran edellään ajaneen neljän-viiden kuljettajan joukon, mutta vauhti ei ihan riittänyt kiinnisaamiseen. Nopein aika 45.9.

Viikonlopusta sunnuntaina Nixu oli erittäin hyvässä vauhdissa, varsinkin tuo aika-ajo, 8,5 kilon ylipainolla vain 0.1 sekuntia neljännestä paikasta, toiseen sijaan 0.2 s ja nopeimpaan 0.3 s.

Lauantaina taas sattui ja tapahtui, mutta niihin kolareihin Nixu ei ollut mitenkään syyllinen.

Varovaisuus lähdöissä kostautui varsinkin lauantaiana sijoituksien menetyksinä.

Mutta loppujen lopuksi Oulusta jäi positiivinen maku, Nixun ajo toimii! Nyt on kadonnut Yamaha Cup-kokeilun myötö syntynyt liian myöhään jarruttaminen, suora taka-akseli helpottaa auton ajettavuutta myös paljon. Penkin siirto taakse helpottaa myös, auto on rauhallisempi ja Nixun ajotyyliin sopii enemmin enemmäkin aliohjaavana kuin voimakkaasti yliohjaavana.

Kunhan syksy taas tulee ja kelit viilenevät, pito heikkenee, Nixu menee kovaa?

Harmi noitten Oulun kisajärjestäjien "vaakasekoilu" eli kaksi kg yli näyttävä vaaka. Muutehan kisat oli hienosti ja hyvin järjestetty.
Pekkalan Jarmolle (Oulun kilpailunjohtajalle) vielä poiminta AKK:n Karting-sääntökirjasta

8.6.1. Kilpailupaikan vaaka
Kilpailupaikalla oleva vaaka on oltava kilpailun johdon tarkastama, suositellaan vakautetun ja tarkastetun vaan käyttöä. Mikäli vaa´alla on voimassa oleva virallinen vakautustodistus, ei tarkistuspainoja tarvita. Mikäli vaa´alla i ole voimassa olevaa virallista vakautustodistusta, tulee vaa´an näyttämän tarkistusta varten olla vakautetut 100 kg:n tarkistuspainot. Tarkastuspunnuksien (100 kg) tulee olla kilpailun aikana käytettävissä. Suositellaan, että vakautetun vaan näyttämä voidaan tarkastaa kilpailupaikalla vakautetuilla tarkistuspainoilla. Vaakaa ei saa siirtää kilpailun aikana.

Hyvin sujuneen Keimola Cupin sekä Yamaha Cup kokeilun jälkeen lähdettiin hyvin luottavaisena Joensuuhun, vauhdin pitäisi olla kohdillaan. Luvassa viikonlopulle oli ainakin lauantaiksi koko päiväksi sadetta, Nixu pitää todella paljon sateessa ajamisesta. Sunnuntaille lupailtiin sitten epävakaista, mekaanikolle tulossa oli paljon auton säätöä kuivan ja märän kelin säätöjen välillä.
Nixua arvelutti hieman, että kun oli päässyt Yamaha-luokan suoravetoisella moottorilla ajamisen tuntumaan, lähtisikö Rotax taas kulkemaan, miten osuisi jarrupaikat.

Joensuuhun lähdettiin hieman ennen puolta päivää, matkalla pysähdyttiin kahville sukulaisiin. Radalla Nixu ehti käydä hieman tutustumassa rataan kaksi kertaa. Ensimmäisillä kierroksilla katkesi takavanteen navasta pinnapultti, ajot jäi vähiin.

Nixun ensi tuntuma heti, ei pidä radasta, on samanlainen kuin Imatran rata, josta oli jäänyt huonosti sujuneen Raket-kisan jälkeen huonoja muistoja.
Huonoon tuntumaan vaikutti myös se, että mekaanikko oli unohtanut autoon Keimola Cupin sadekisan jäljeltä täydet haritukset etupäähän, tuo aiheutti sen, että takapäässä ei ollut pitoa yhtään.
Mekaanikko tajusi tuon unohduksensa ke-to aamuyönä klo viisi.

Torstai aamuna aloitettiin auton säätäminen. Radalle varatut kaksi käytettyä rengassarjaa kuluivat heti melkein loppuun, rata söi valtavasti pintaa takarenkaista.
Seuraavaksi tehtiin viikonlopun suurin virhe, autoa alettiin säätää kuluneille renkaille. Emme olleet koskaan aikaisemmin säätäneet uuden Sodi-rungon takapään leveyttä, nyt jouduimme säätämään sen edes jonkinlaista pitoa saadaksemme aivan kapealle.
Ehkä juuri tuo renkaiden kuluneisuus sai Nixun yrittämään ehkä liikaa, ajo oli selvästi epävarman näköistä, ei sentään ulosajoja, mutta useat jarrutukset menivät pitkäksi, kierrosajat heittelehtivät poikkeuksellisen paljon.
Vauhti sinällään muihin kuluneilla renkailla ajaviin oli kohtalaista, uudemmilla renkailla mentiin huomattavasti kovempaa.

Mekaanikko oli tehnyt yön aikana päätöksen: aamulla laitettaisiin uudet renkaat alle. Vauhti parani heti, päivän ajoissa jäätiin vain 0.2 s päivän toiseksi nopeimman ajasta, Laihon Miika meni koko joukosta ihan omiaan, 0.3 sekuntia muita nopeammin. Auto palautettiin heti ensimmäisen uusilla renkailla ajon jälkeen normaalisäätöihin. Oltiin tehty siis torstaipäivän säädöissä ihan turhaa työtä.

Kisapäivä alkoi luvatusti sateisena.

Warm-upiin laitettiin aivan uudet sadekelinrenkaat, tarkoitus oli ajaa niitä vain rikki, jos päädyttäisiin laittamaan ne alle, riippuen miten päivä kehittyisi sateen määrän suhteen.
Nixu ajoi vain varmistellen, silti seitsemänneksi nopeiten.
Aloimme ajon jälkeen pähkäillä, laitetaanko alle warm-upissa käytetyt hyvin toimineet renkaat vai Keimola Cupissa (ja jo Kotkassa ajetut) kuluneemmat saderenkaat?

Katselimme kovasti taivaalle, näytti kuin hieman olisi kirkastunut, loppuisiko sade iltapäivällä?
Teimme viikonlopun toisen suuren virheen, Nixu valitsi vanhemmat, kuluneet saderenkaat. Päätökseen vaikutti varmasti se, että juuri nuo renkaat olivat toimineet niin valtavan hyvin Keimola Cupissa.
Keimola Cupissa nuo renkaat olivat toimineet hyvin 1.2 - 1.3 barin paineilla, nyt päivän aikana selvisi, että kun saderenkaat kuluvat, täytyy painetta nostaa paljon.
Nixu valitteli, että ei ollut pito lähellekään uusiin renkaisiin verrattuna,siis vanhemmat saderenkaat oli SUURI VALINTAVIRHE.

Sade jatkui, painetta renkaissa nostettiin 1.4 bariin. Nixu nousi heti lähdössä kahdeksanneksi ja piti tuon paikkansa helposti, erän seitsemänneksi nopeimmalla ajalla.

Nixu otti erittäin hyvän lähdön, nousi lähdössä ja ensimmäisellä kierroksella seitsemänneksi. Mutta sitten Pykäläisen Juuso ajoi takakulmaan, Nixu ja Juuso pyörähtivät nurmikolle, Nixu putosi sijalle. 21.
Tätä on motorsport. Päästyään nurmikolta Nixu nousi vauhdikkaan takaa-ajon siivittämänä  jäljellä olevilla kahdeksalla kierroksella vielä 14.

Edellisen erälähdön kolaroinnin vuoksi lähtöpaikka oli hieman suunniteltua alhaisempi. Aloimme päästä jyvälle, että kuluneet saderenkaat tarvitsivat enemmän ilmaan, tähän lähtöön laitettiin jo 1.5 bar.
Nixu nousi lähdössä kaksi sijaa ja viimeisten kierrosten aikana vielä yhden sijan.

Warm-upiin laitettiin perjantaina harjoituksissa käytetyt renkaat.

Aika-ajossa kaikki "kovat" osuivat tähän jälkimmäiseen aika-ajoerään. Ensimmäinen erä oli ajettu kuivankelin renkailla, kuivan kelin renkailla mekin oltiin lähtöruudussa.
Muutama minuutti ennen lähtöä taivas repesi ja alkoi sataa reippaasti. Nixu juoksi hakemaan teltalta saderenkaita, onneksi teltta oli lähellä. Nixu auttoi renkaiden vaihdossa, samoin Jaani (Santun apumekaanikko) että paikalle tullut Laineen Mikko. Mekaanikko ehti myös levittää takapään, jotta ei tullut hylkäystä. Saderenkaat olivat lauantain warmupissa sisäänajetut uudet saderenkaat.
Nixu oli oman erän kahdeksas ja tämä erä oli yli 103 %:n säännön jolloin sijoitukset tulivat ekan erän ykkönen, tokan erän ykkönen, ekan erän kakkonen, tokan erän kakkonen, jne..

Renkaat toimivat ja Nixun ajo kulki, mutta edessä ajoi melkein samaa vauhtia Pihlajikon Henri. Nixun turhamaisuus kostautui, aika-ajoon vaihdettu tumma peilivisiiri aiheutti, että sateen roiskuessa Henrin jäljessä ei ollut näkyvyyttä. Nixu kurvasi varikolle hakeakseen parempaa ajopaikkaa, samalla hän pyysi pudottamaan kymmenyksen ilmaa. Tuo ilman pudotus oli virhe, auto meni liukkaaksi.
Olisi kannattanut vain tehdä hieman väliä Henriin.

Satoi vielä ja alle laitettiin aika-ajossa.

Vielä puolituntia ennen sade tihkutii edelleen, mutta sitten alkoi kirkastua. Monessa teltassa pohdiskeltiin kovasti: saderenkaat vai kuivankelin renkaat.
Nyt oli mekaanikko hereillä! Ensimmäisenä teki päätöksen, että kuivankelin renkaat! Tuo kahden viikon takaisen Vihdin Yamaha Cupin finaalin opetuksena.
Lähiteltat "peesasivat" päätöstä hyvin ja ruutuun ensimmäisten kymmenen auton joukossa vain Kylmälän Samu läksi saderenkailla, mekaanikko tosin "psyykkasi" myös Samun isää vaihtamaan.
Joukon takajoukoissa kaikilla oli saderenkaat.

Lähdössä menivät märän kelin renkailla startanneet ensin muutaman kierroksen lujaa, Samun vetäessä joukkoa. Sitten rata alkoi odotetusti kuivua ja meidänkin hieman normaalia korkeimmilla paineilla (1.2 bar) olleet renkaat alkoivat toimia.

Leinosen Riku pyöräytettiin lähdössä ja hän osui Nixun takavanteeseen. Takavanne sai "kipeää" ja mekaanikko ihmetteli miksi Nixu heiluttaa autoa ja vilkuilen vasemmalle puolelle. Nixu luuli, että taka-akseli on vääntynyt pahasti, siksi suuri ravistus oli. Noitten tutkailujen aikana ensimmäisellä kierroksella nro 44 ajava Patrick Forsberg pääsi ohi ja Nixulle tuli kiire, koska hän tiesi, että Patrick oli ollut melkein kaksi sekuntia hitaampi kierroksella, jono edessä "karkaisi".
Patrick ajautui leveäksi maalisuoralle kääntyvässä mutkassa ja Nixu tuikkasi heti sisälle. Valitettavasti Patrick ei huomannut ja käänsi päälle, jolloin molemmat pyörähtivät Nixulle jo tutuksi tulleeseen katsomomutkan nurmelle. Nixu joutui odottamaan kaikki kilpailijat ohitseen nurmikolta palatessaan, jotta ei aiheuttaisi vaaratilannetta. Radalle palatessaan hän oli vihonviimeinen.
Nixu aloitti taas kerran vimmatun takaa-ajon ja nousi viisitoista sijaa. Parempaakin olisi ollut mahdollisuuksia, sillä Nixun ohittaessa Tuomisen Villen ja näyttäessä, että "tule perässä",  Nixu ei sulkenut seuraavaa mutkaa. Villehän ei halunnut hävitä MSA-treenikaverille ja ohitti takaisin Nixun. Tuossa ohituksessa vauhti melkein pysähtyi kummaltakin ja edessä ollut letka karkasi reilusti. Nixu ohitti Villen pikaisesti takaisin, ajoi Villeltä horisonttiin, mutta ei ehtinyt enää kierrosten loppuessa ohittaa enää ketään.

Vauhti erittäin hyvää, huomioiden että oli ajettu rikkinäisellä vanteella, auton ravistaessa kovasti.

Viikonloppu sujui odotuksiin nähden hieman alakanttiin sijoituksellisesti. Oppia tuli taas roppakaupalla.
Viikonlopun paras anti on, että Nixu on hieman huonommillakin fiiliksellään kuuden nopemman joukossa.

Viikonlopun suuria virheitä oli harjoitella torstaina kuluneilla renkailla sekä lauantain kuluneimpien saderenkaiden valinta.  Sateessa uudemmilla saderenkailla sijoitus olisi ollut hyvin todennäköisesti korkeampi.

Nixu ei saanut myöskään Joensuun rataan täydellistä tuntumaa, auton säätöjäkään ei ihan saatu kohdilleen.
Noista syistä johtuen, ehkä myös pienen yliyrittämisen vuoksi Nixun ajo sisälsi huomattavasti enemmän pikku virheitä, jarrutuksissa pitkäksi menoja.

Onnetar käänsi myös lauantaina poskensa Pykäläisen Juuson pre-finaalissa aiheuttaman ulosajon vuoksi sekä finaalin kanttareen murentumisen aiheuttaman ulosajon vuoksi.
Sunnuntain pre-finaalissa Nixu olisi voinut välttää kolaroinnin malttamalla odottaa Patrickin ohitusta pääsuoralle, Patrick on kuitenkin aloittelevia kuljettajia, ei pysty huomaamaan kaikkia tilanteita.

Nixu oli harjoituspäivien jälkeen huolissaan vauhdistaan, vauhti oli kisapäivinä aina 5-7 nopeimman joukossa, sunnuntain A-C erässä, jossa ajettiin kuivan kelin renkailla, Nixu oli kolmanneksi nopein (0.1 s Rikua hitaampi).. Silti se oli Nixun mielestä hieman alakanttiin, manageri taas uskoo, että joka ikisellä radalla ei voi olla aina nopein. Hieman paremmalla onnella silti sijoitukset olisi voineet olla paremman, Nixu putosi aina erissä turhan kauaksi kärjestä, jouteussaan "raivaamaan" ensin itsensä "esiin".

Nyt oli luvassa uusi seikkailu ennen kokemattomassa ympäristössä! Nixulle ensimmäinen Yamaha-luokan kilpailu!
Nixulle olitiin luvattu jo viime vuonna kun mietittiin ajetaanko Raket-vuosien jälkeen Rotax Max vai Yamaha-sarjaa, että kun Rotax Max valittiin, ajaisimme joskus yhden Yamaha-sarjan Cup-kilpailun.

Takana ennen kilpailuajankohtaa kokonaista 1,5 päivää harjoitusta Yamaha-luokan moottorilla kun rankkasade keskeytti Vihdissä toisen tarpeellisen harjoituspäivän.
Rungoksi valittiin viimevuotinen vuoden 2008 Maranellon runko, koska "tiimipäällikkö" pelkäsi Vihdin ensimmäistä mutkaa, tuon mutkan kolarisumaherkkyyttä ja sen seurauksena uuden rungon täysituhoa.
Harjoitusmoottorina Zanardi Teamiltä saatu moottori+kaasutin+putki sekä kisamoottorina CGM Racingin lainakone (tuntee nimen "Jonne", kannatta kysellä Krisseltä!)
Yksiäkään luokan renkaita ei ollut varaa käyttää vaan harjoitusrenkaina käytettiin Rotax Max -sarjassa käytettyjä ja melko loppuun ajettuja Mojo renkaita.
Autoon ei mekaanikko viitsinyt asentaa nopeusanturia Rotax Max -sarjan Sodi-rungosta vaan luotettiin kuskin "perstuntumaan"...

Radalla oli paljon tuttuja kasvoja ja Nixun kavereita aikaisemmilta Raket-vuosilta.

Viikonlopun tavoitteena oli päästä mukaan 34 kuljettajan sunnuntain finaalikuljettajan joukkoon, luokkaan osallistui 51 kuljettajaa, joista finaaliin pääsemättömille kuljettajille oli suuntana kotimatka.

Radalle saavuttiin klo 15 aikaan, telttaa pystyyn ja kuski radalle treenaamaan. Ajoa edelleen lopunajetuilla Mojo-renkailla. Ensimmäinen veto Zanardi Team koneella, sitten Krisse toi paikalle kisakoneen, joka oli sitten kiinni aina sunnuntain finaaleihin saakka. Nixu ei tuntenut menossa kovin suurta eroa, mutta CGM Racingin moottori alhaalta vääntävämpänä valittiin kisakäyttöön.
Nixun vauhti hyvää. Illalla mekaanikko koki historian havinaa kun ensin irrotteli kaasuttimen, pumppasi kaasuttimen tyhjäksi ja sahasi vielä kotona kurkkuputkesta väliholkkeja pakokäyrän ja pakoputken väliin.

Päivän aikana ajettiin yhä CGM Racingin kisakoneella, mutta ajettiin ristiin Zanardi Teamin  ja CGM Racingin kaasuttimet. Zanardi Teamin kaasutin tuntui paremmalta.
Nixunvauhti yhä hyvää, mutta ajoimme edelleen loppuun ajetuilla Mojo-renkailla. Jännitys nousi! Miten rungon asetukset toimisivat Yahama-luokan renkailla?

Nixu ajoi warm-upissa sovitusti vain kuusi kierrosta, jotta energiaa ja latausta jäisi kisapäivään.
Silti 12. nopein aika (koska emme olleet kellottaneet koko Yamaha-aikana yhtään kierrosta, ensimmäinen aika viikonloppuna!). Warmup ajettiin jo harjoituksissa käytetyillä Mojo-renkailla.
Miten Yamaha-luokan renkaat toimisivat?

Juuri ennen aika-ajoa rataa pyyhki reipas sadekuuro. Sitä emme olisi todellakaan kaivanneet. Mekaanikko väänsi nopeasti autoa sadekelin säätöihin (perän nosto, haritusta ohjaukseen, isompaa takaratasta ja saderenkaita alle).
Aika-ajoon siis meille täysin tuntemattomat Yamaha-luokan Maxxis -saderenkaat. Renkaat tuntuivat mekaanikosta vanteille laitettuina kovin pehmeiltä, hyvin Rotax Max-sarjan Mojo-renkaiden tuntuisilta.
Sade loppui ja koska aika-ajon kesto oli 15 minuuttia ja mekaanikko halusi välttää Kotkan aika-ajon katastrofin, jossa saderenkaat sulivat radan kuivuttua aika-ajossa alle, valitsimme erittäin matalan paineen 0.8 bar.
Noin matala paine oli selkeä virhe. Ja meno oli liukasta, kuskin yritys oli silti hyvä, mutta auto liukui... ja liukui...
Silti yllättävän hyvä sijoitus 25. Ehkä muillakin oli samanlaisia rengaspaineongelmia?

Vielä hetki ennen kun kilpailijoiden täytyy mennä parc ferme alueelle näytti, että rata ei kuivuisi ja erä ajettaisiin sadekelin renkailla.
Auto oli edelleen sadekelin säädöissä. Parc fermessä totesimme kuten kaikki muutkin, että rata kuivui nopeasti ja valitsimme kuivan kelin renkaat, samoin teki yhtä kilpailijaa lukuun ottamatta kaikki muutkin.
Nixulla ensimmäistä kertaa alla Yamaha-luokan YKC -renkaat ja ei aavistustakaan rengaspaineista. Arvoimme rengaspaineiksi 1.2 baria, jotta voisi "hyökätä" vielä radan ollessa hieman kostea.

Nixulta hyvä lähtö ja nousi 7-8 sijan paikkeille ja Nixu yritti ohitusta edellä ajavasta kolmannessa mutkassa. Valitettavasti juuri edellä kolaroitiin ja Nixu joutui toisen kolaroinnin uhrin taakse ja auto sammui.
Rotax -sarjassa olisi ollut helppo jatkaa, napista takaisin käyntiin ja perään, mutta suoravetoinen Yamaha täytyy työntää käyntiin. Nixun sitkeästä käynnistysyrityksestä (ylämäkeen!) huolimatta auto ei käynnistynyt.
Tässä vaiheessa näytti todella heikolta, koska meitä oltiin infottu, että yleensä yhdellä keskeytyksellä on ulkona finaaleista.

Keskeytyksen vuoksi päätimme ottaa riskin ja luottaa siihen, että rata kuivuisi ja muutimme auton täysin kuivankelin säätöihin.
Oltiin jälleen uuden pulman edessä. Rata oli nyt täysin kuiva, mutta mitkä paineet? Edellisen erän kolmanteen mutkaan päättynyt ajo ei paljon suuntaviivoja antanut. Edellisen erän lämmittelykierroksista Nixu oli saanut kuitenkin tuntuman, että ei YKC-renkaat ainakaan kuluneille Mojoille pidossa hävinneet. Arvoimme renkaaseen painetta 0.95 baria.

Hyvä lähtö Nixulta nousten lähdössä heti sijalle yhdekseän. Vauhti erässä erittäin hyvää (kolmanneksi nopein kierrosaika) ja nousua vielä neljä sijaa.
Ajo kulki, auto ja kuski toimivat. Hieman oli ongelmia (kuten koko viikonlopun) suoravauhdin kanssa. Rengaspaine oli hieman liian korkea ja tahmasi kovasti lopussa.

Rata oli kuiva ja oletimme, että rengaspainetta täytyisi laskea edellisestä erästä, jossa oli renkaat tahmaneet kovasti lopussa. Päädyimme 0.8 bariin.
Koska alla oli yksi keskeytys, olimme sopineet Nixun kanssa, että rauhallisesti, sekä lähtö että mahdolliset ohitukset.
Nixu säilytti lähdössä oman lähtöpaikkansa ja nousi sitten ajon aikana kahdeksannelle sijalle. Nixu otti ohitukset todella varman päälle, ei pienintäkään riskiä.
Tässä erässä suoravauhdin kanssa oli suuriakin ongelmia, samoin rengaspaine oli hieman liian pieni, oikea olisi ollut jotain 0.85 ja 0.9 väliin.

Warmupissa testattiin voidaanko taka-akselista ottaa pois pitkät navat. Ei voida, Nixu valitteli, että takapää meni todella liukkaaksi. Renkaina oli taas tutut loppuun ajetut Mojo-renkaat.
Nixu ajoi warmupissa vain viisi kierrosta. Suoravauhdissa todella suuria vaikeuksia.

Keli näytti edelleen aurinkoiselta, joten pähkäilimme suoravauhdin puutetta. Päätimme pienentää takaratasta 79 -> 78 piikkiin. Toivoimme, että pito löytyisi takaisin palauttamalla pitkät takanavat käyttöön ja että Yamaha-luokan renkaat olisivat paremmat kuin warmupissa ajetut Mojot. Rengaspaineiksi ravistimme 0.85 bar.
Hieman ennen finaalilähtöä alkoi selvitä myös suoravauhdin puutetta. Harjoituspäivinä meitä oli neuvottu, että Nixun tulee säätää vain H-ruuvi lähdön jälkeen 15 min auki ja säätää ajossa vain  L-ruuvia. Muutaman asiantuntijan (Aromaan Esa, Krisse) pistäytyessä teltassa saimme tiedon, että valtaosa kuljettajista säätää H-ruuvia, suoralla jopa kiinni. H-ruuvin säädöllä saadaan aikaan nopeampi vaikutus. Molemmat sanoivat, että ei kannata lähteä muuttamaan finaaliin mitään kun menee noin hyvin... 

Team päällikkö kuitenkin opasti Nixua, että ilman muuta harjoittelee H-ruuvin käyttöä. Eihän meillä ollut mitään hävittävää, tavoitteet viikonlopulle oli sinällään jo saavutettu.

Nixulta jälleen kerran erittäin hyvä lähtö, nousten heti 16. sijalle. Tämän jälkeen nousua vielä muutama sija, tippuen taistelutilanteissa hieman kärkikuljettajien letkasta.
Opastuksen mukaisesti Nixu harjoitteli H-ruuvin käyttöä, välillä suoravauhti oli todella hidasta, mutta loppuakohden suoravauhtikin parani kun ruuvi alkoi osua kohdilleen.

Ratas oli hieman liian pieni, 78 rattaalla ei päässyt "hyökkäämään" mutkiin. Rengaspaineetkin olisi saaneet olla hieman suuremmat, ehkä 0.9 olisi ollut hyvä.

Ratasta nostettiin 78 -> 79 piikkiin. Olimme erittäin positiivisia, lähtöpaikka mahdollistaisi sunnuntain tavoitteesta ajamisen.

Hieman ennen lähtöä Vihtiin saapui sadekuuro, joka kasteli radan. Vielä parc fermeessä tiukka pohdiskelu: sama valinta kuin kärkikuskeilla = saderenkaat vai kuivankelin renkaat = ISO RISKI.
Ja niinhän päädyttiin virhevalintaan eli saderenkaisiin. Tämä siitäkin huolimatta, että slicksit märällä radalla on Nixun suosikkivalinta. Mekaanikko painosti, tunnustan virheeni!

Jo lähtöruudussa tiesivät kaikki ne 30, joilla oli saderenkaat alla, että tuli tehtyä virhe. Rata kuivui silmin havaittavaksi.

Lähtö epäonnistui Nixulta täysin, koska takaa työnnettiin ja lujaa. Nixu putosi lähdössä sijalle 22, auto oli myös sammua täysin, mutta Nixu ehti vääntää ruuvit takaisin täysin kiinni ja auto jatkoi kuin jatkoikin köhien matkaa. Ensimmäisellä kierroksella Nixu onnistui nousta kuivankelin renkailla lähteneiden ja vielä tässä vaiheessa liukastelleiden ohi, ensimmäisen kierroksen jälkeen sijoitus oli 19.
Nixu nousi vielä kaksi sijaa, yrittäen kastella ja varjella saderenkaita, mutta lopulta radalla ei ollut ainuttakaan kosteaa paikkaa, jossa kastella renkaita ja renkaat sulivat alle täysin.
Sama sulaminen kävi kaikille saderenkailla lähteneille ja kisan voittoon ajoi sijalta 30. lähtenyt ja kuivankelin renkaat valinnut Jukka Kauppinen. Toiseksi ajoi sijalta 22. lähtenyt Waltteri Vaakanainen ja kolmanneksi siljalta 27. lähtenyt Heikki Miinalainen. Hyvä valinta mekaanikolta ja kilpailijalta!

Viikonloppu sujui ilman muuta yli odotusten. Ensimmäinen Yamaha-kilpailumme ikinä, takana kokonaista puolitoista harjoituspäivää, Rotax sarjan renkain.

Nyt jälkeenpäin jäi vähän harmittamaan, ettei rungoksi tullut valittua uutta Sodiamme. Maranello on sen verran raskaampi, että paino vaa'alla näytti 145 kiloa, Sodi on kolme kiloa kevyempi, joten käytännössä ylipainoa ei olisi ollut yhtään (varsinkin kun Sodi toimii ilman pitkiä, painavia takanapoja).
Runkoja vertaillessa (olemme käyneet ajamassa Sodi + Rotax yhdistelmällä Vihdissä) Nixu sanoi, että kun Sodilla ajaa kanttareen yli, se pomppaa kerran ja on rauhallinen sitten, Maranello jää pomppimaan.

Nixu ajoi koko viikonlopun loistavasti, ruuvin käytössä olisi silti opettelemista, todennäköisesti suoranopeuden puute oli ruuvinkäytöstä kiinni, toisaalta vasta finaaleihin saatiin ohjeet käyttää H-ruuvia. Eikä ehditty kovin harjoitella Yamahaa.

Suuret kiitokset neuvoista ja avusta mm. Sarkion Juhalle ja Sakelle, Aromaan Esalle ja Kimmolle, CGM Racingin Krisselle, Zanardi Teamille harkkakoneen lainasta, Lehdon Tommille neuvoista, Mäkelän Jounille ja Roopelle hauskasta seurasta. Ja kaikille kanssakilpailijoille ja tukijoille tietysti.

Mekaanikosta luokka tuntui historic-luokalta: kurkkuputken sahauksen, kaasuttimen kalvojen vahtaaminen (ei avattu lauantai iltaa lukuun ottamatta kertaakaan, kalvoja ei vaihdettu), kaasuttimen pumppaaminen tyhjiin illan päätteeksi. Auton käyntiin työntäminen oli taasen hienoa, pääsi liikkumaan, mutta suoravetoinen estää kilpailijan matkan jatkumisen, jos tapahtuu kolari tai pyörähtäminen radalla.

Nixu ei tykännyt kun Yamaha moottorista puutui teho, Yamaha moottorissa on noin 16 hv, Rotaxissa Max Juniorissa 24,6 hv. Kilpailijahan ei taida koskaan olla tyytyväinen hevosvoimien määrään, aina pitäisi olla enemmän ja jos on ajanut jollain jossa on enemmän, vähemmän tuntuu aina inhoittavalta.

Eli eiköhän tämä jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi Yamaha-sarjan kokeiluksi. Mutta kuka tietää?

Mekaanikko vuoti hikeä ja manasi ja ehdimme juuri ja juuri saada autoa sen verran sadesäätöihin (saderenkaat, takaratas 84 sekä ilmanpaineet 1.0 bar). Nixu ei ennättänyt ihan lämmittelykierrokselle, mutta ei ihan kaikki muutkaan. Onneksi ajettiin kaksi lämmittelykierrosta ja Nixu ehti ottaa oman paikkansa.
Nixu nousi lähdössä heti viidenneksi, mutta ajo oli vielä muutaman kierroksen vaikeaa. Sitten ajotuntuma palasi ja sitten läksi... Nimittäin kulkemaan.
Nixu nousi toiseksi ja ei ihan ehtinyt ajaa kärjessä hienosti ajanutta Andrea kiinni.

Nyt ehdittiin säätää autoa lisä sadesäätöihin, sade vain yltyi ja yltyi. Keulaan käännettiin ohjauksessa haritukset päälle, ilmanpainetta nostettiin 1.2 bar. Nixu nousi lähdössä kärkeen, Andre ahdisteli kovin muutan kierroksen, mutta Andren ahdisteluista Nixu huomasi, että muutama mutka on ajettavakin sisälinjalla, ulkokiertäminen hidastaa.
Tuon tajuamisen jälkeen Nixu ajoi helposti voittoon.

Sade jatkui vielä lujempana. Lähdössä Nixu testasi osasi kanssakilpailija letkuttaa ajamalla alle 3000 RPM... Lähdössä Nixu meni kärkeen, Miika nousi hetkeksi muutaman kierroksen jälkeen ahdistelemaan, mutta Nixun lisätessä vauhtia Miika pyörähti. Nixu ajoi voittoon viiden sekunnin erolla. Toinen oli Miika, kolmas Jesse.

Loistava veto Nixulta, varsinkin kun ottaa huomioon tuon luokasta toiseen vaihdon. Säädöt osuivat nappiin, auto istui käteen.
Mekaanikko oli ihan rättipoikki, kotiin tultua suihkuun ja nukkumaan.